Aiheen kuvaus

  •  

    Riskinarviointi

    Riskinarvioinnissa pitää ottaa huomioon kaikki tuotteen turvalliseen käyttöön vaikuttavat asiat, kuten

    • käyttötarkoitus
    • oletettavissa olevat käyttötavat ja olosuhteet
    • vaaratilanteet ja tuotteen käyttöön liittyvät riskit
    • mahdollinen virhekäyttö (käyttötapa tai -tarkoitus johon valmistaja ei ole tarkoittanut tuotetta käytettävän)
    • käyttäjäryhmä ja sen riskeille altistavat erityispiirteet, esimerkiksi lapset

    Kuluttajaturvallisuuslaissa ei esitetä yksityiskohtaisia vaatimuksia tuotteen ominaisuuksille.

    Tuotteen turvallisuuden arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi kansallisia ja kansainvälisiä standardeja sekä Euroopan komission suosituksia tai valvontaviranomaisen ohjeita sekä testauslaitoksia. Mikäli tuotetta koskevaa standardia ei ole olemassa, voi esimerkiksi käyttää muille vastaavan tyyppisille tuoteryhmille tehtyjä standardeja riskiperusteisesti soveltuvin osin. 

    Tukes on esimerkiksi soveltanut tuttiketjuja koskevaa standardia arvioidessaan sellaisen lastenhoitotarvikkeen turvallisuutta, mikä ei ole tuttiketju, mutta joka käyttötarkoitukseltaan vastaa tuttiketjua. Kyseinen lastenhoitotarvike on nauha, joka on tarkoitettu esimerkiksi nokkamukin kiinnittämiseen syöttötuoliin, jotta lapsi ei voi heittää nokkamukia lattialle. Tuttiketjustandardi ei lähtökohtaisesti koske tällaista kiinnitysnauhaa, mutta koska nauhan käyttötarkoitus ja -tapa vastaavat tuttiketjujen käyttöä, huomattavan pitkän nauhan arvioitiin aiheuttavan samanlaisen kuristumisvaaran kuin liian pitkä tuttiketju. 

    Yritys vastaa tuotteen turvallisuudesta ja riskin arvioinnista. Yrityksellä on velvollisuus tuntea tuotteensa ja niihin liittyvät riskit. Riskinarviointi on osa tuotteen suunnittelua. 

    Riskien poistaminen 

    Yritys ei voi valita, poistaako se riskit teknisin ratkaisuin vai lainsäädännön mukaisin merkinnöin. Ensisijaisesti riskit on minimoitava teknisin ratkaisuin. Käyttöohjeet ja varoitukset ovat toissijainen keino. 

    Tuotteille, jotka ovat tärkeä osa kuluttajan arkea, voidaan hyväksyä hallittuja riskejä jossain määrin. On olemassa tuotteita, jotka aiheuttavat riskejä käyttäjälleen, mutta eivät aiheuta erityisen suurta tai vaikeasti ennakoitavaa vaaraa, jos ne ovat:

    • oikein suunniteltuja ja valmistettuja
    • asianmukaisin merkinnöin ja ohjein varustettuja sekä
    • sopivan käyttäjäryhmän huolellisesti käyttämiä 

    Kirves toimii hyvänä esimerkkinä tuotteesta, jonka käytössä mahdollisuus vakavaan onnettomuuteen on suuri. Silti jossain olosuhteissa se on välttämätön ja hyödyllinen työkalu. Monet valmistajat ovatkin tehneet tuotekehitystä muun muassa terän kiinnittämisessä varteen, jottei terä missään olosuhteissa irtoa. Varren muotoilu on sellainen, että siitä saa tukevan ja pitävän otteen. Myös veitsen on oltava terävä, jotta se toimii käyttötarkoituksessaan, ja kynttilässä palaa tuli tarkoituksenmukaisesti. 

    Riskejä ei yleensä voida hyväksyä tuotteissa, jotka eivät ole välttämättömyyksiä tai ovat vähemmän tärkeitä arjessa, esimerkiksi koriste-esineissä. Tällaisten tuotteiden osalta jäännösriskiä ei voida poistaa käyttöohjeilla ja varoituksilla, vaan tuote on suunniteltava ja valmistettava turvalliseksi.

    Esimerkiksi koristeöljylampun osalta pelkkä varoitusteksti ei riitä, vaan lainsäädäntö edellyttää teknistä ratkaisua estämään lapsia pääsemästä käsiksi lampun sisältämään öljyyn.

    Kun tuote aiheuttaa riskin

    Jos yritys saa tietoonsa, että kulutustavara aiheuttaa vaaraa, pitää sen välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi ja ilmoittaa asiasta viranomaisille. 

    Yrityksen on syytä varautua tuotteen aiheuttaman vaaratilanteen käsittelyyn jo ennalta valmistelemalla toimintasuunnitelma tilanteen varalle. Valmistautuminen voidaan esimerkiksi toteuttaa osana laatujärjestelmää. Yksinkertaisimmillaan kannattaa tehdä yritykselle kirjallinen suunnitelma tai toimintaohje siitä, kuinka tuotereklamaatiot käsitellään ja kuinka mahdollisesti vaaraa aiheuttaviin tuotteisiin reagoidaan.

    Laatujärjestelmä / Johtamisjärjestelmä

    Vaikka yleisiä kulutustavaroita jakelevalta yritykseltä ei vaadita laatujärjestelmän käyttöönottoa, voi sellaisen käytöstä olla merkittävää hyötyä yritykselle. Laatujärjestelmällä tarkoitetaan käytännössä laadukkaan johtamisen järjestelmää.

    Nykyaikaisessa laatuajattelussa puhutaan useimmin johtamisjärjestelmästä kuin laatujärjestelmästä, koska kokemus on osoittanut, että erillisen laatuorganisaation perustaminen yritykseen ei aina palvele tarkoitustaan. Paremmin toimivaksi on todettu järjestelmä, jossa laatu lähtee johtamisesta ja sitouttaa kaikki prosessien vaiheet laadukkaaseen liiketoimintaan sekä jatkuvaan toiminnan kehittämiseen.

    Laatujärjestelmän käyttöönoton apuvälineiksi on olemassa useita valmiita malleja ja apuvälineitä, kuten ISO 9000 standardisarja, joka käsittelee organisaatioiden toiminnan johtamista laadunhallinnan ja laadunvarmistuksen kannalta.

    Jos tuote ei täytä sille lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia ja aiheuttaa riskin terveydelle, turvallisuudelle tai ympäristölle, yrityksen pitää:

    • lopettaa tuotteen myyminen välittömästi ja tarvittaessa poistaa tuote markkinoilta, eli jakeluketjun kaikista vaiheista
    • ilmoittaa viivytyksettä riskin aiheuttaneesta tuotteesta ja sitä koskevista toimenpiteistä Tukesille. Yritys voi tehdä ilmoituksen Tukesin sivuilta löytyvällä lomakkeella tai lähettää ilmoituksen Tukesin kirjaamoon.
    • tehdä ilmoitus riskin aiheuttaneesta tuotteesta ja sitä koskevista toimenpiteistä niiden EU- ja ETA-alueen maiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa kyseistä tuotetta on ollut myynnissä. Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi Product Safety Business Alert Gateway -järjestelmän kautta.
    • kerätä vakavan riskin aiheuttavat tuotteet takaisin kuluttajilta ja muilta loppukäyttäjiltä ja tiedottaa asiasta jakelijoita, tuotteita jo ostaneita kuluttajia ja muita loppukäyttäjiä.

    Vakava riski edellyttää yritykseltä nopeita toimenpiteitä ja jatkotoimia myös tapauksissa, joissa vaikutukset eivät ilmene välittömästi. Oikea-aikaiset ja riittävät toimenpiteet ovat yrityksen vastuulla, vaikka se on tehnyt ilmoituksen viranomaisille. Yrityksen tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin oma-aloitteisesti.

    Virhekäytön huomioiminen

    Yrityksen täytyy arvioida, mitä käyttöohjeita kuluttaja tarvitsee voidakseen käyttää kulutustavaraa turvallisesti. Kulutustavaroissa olevat riskit tulee poistaa ensisijaisesti tuotesuunnittelulla, sillä käyttöohjeet ovat vasta toissijainen keino riskien vähentämiseen.

    Käyttöohjeissa ja varoituksissa on huomioitava virhekäytön mahdollisuus. Se tarkoittaa tilannetta, jossa kulutustavaraa käytetään tahattomasti väärin. Erilaisia mahdollisia väärinkäyttötilanteita tulee pohtia jo tuotteen suunnittelussa ja ennen tuotteen ottamista tuotevalikoimaan. Kaikki kuviteltavissa olevia, mutta epätodennäköisiä, virhekäyttötapoja ei tarvitse huomioida.

    Virhekäyttötapoja miettiessä kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin:

    • Onko oletettavaa, että kulutustavaraa käytetään väärin, koska sillä on samoja ominaisuuksia kuin toisella kulutustavaralla?
    • Onko oletettavaa, että kulutustavaraa käytetään väärin korvaamaan toiselta, käyttötavaltaan vastaavalta kulutustavaralta puuttuvia ominaisuuksia?
    • Ketkä ovat tuotteen mahdollisia käyttäjiä, kiinnittäen huomiota erityisryhmiin, kuten lapsiin ja vanhuksiin?
    • Onko tuote sekoitettavissa toiseen käyttötarkoitukseen käytettävään tuotteeseen?
    • Poikkeaako tuote jotenkin siitä, millä tavoin vastaavia tuotteita yleensä käytetään?