Yleiset kulutustavarat

Myyntipaikat ja markkinointi

Vaikka tuote itsessään ei olisi puutteellinen, kulutustavara voidaan katsoa vaaralliseksi ja kuluttajaturvallisuuslain vaatimusten vastaiseksi, jos kulutustavarasta voi siitä annettujen totuudenvastaisten, harhaanjohtavien tai puutteellisten tietojen vuoksi aiheutua vaaraa ihmisille tai omaisuudelle tuotteen oletettavissa olevissa käyttöolosuhteissa. Tämä koskee myös tuotteen markkinoinnissa annettuja tietoja.

Tuotteiden on oltava turvallisia sellaisissa käyttötarkoituksissa, joihin niitä voidaan kohtuudella olettaa käytettävän. Tuotteesta esitetyt tiedot, myös markkinointimateriaali, vaikuttavat siihen, millaista toimintaa pidetään tuotteen oletettavissa olevana käyttönä.  Jos markkinointimateriaalissa tuotetta käyttää lapsi, tuotteen oletetaan olevan myös lasten käytössä ja sen on oltava silloin turvallinen lapsille. 

Kuluttaja saa usein ensimmäisen mielikuvan tuotteesta sen markkinointimateriaalista. Tämä ensimielikuva ohjaa vahvasti tuotteen käyttöä. Turvallisuutta arvioitaessa huomioon otettava markkinointi kattaa kaikki tuotteesta annettavat tiedot ja siihen liittyvät väittämät, jotka tuotteen valmistuksesta, myynnistä tai muusta jakelusta vastaava taho esittää julkisuuteen missä hyvänsä muodossa. Markkinointiin katsotaan kuuluvaksi esimerkiksi tuotteen pakkauksen kuvat, sijoittelu myymälässä, myyntitilanteessa tai verkkosivuilla kerrotut seikat ja kuvat, mainokset ja sosiaalisen median kanavissa tehdyt tai linkitetyt julkaisut, myös videot.

Kuluttajaturvallisuuslainsäädännön markkinointia koskevat vaatimukset kohdistuvat tuotteen ja sen käytön turvallisuuteen. Kuluttajiin kohdistuvaa markkinointia säädellään laajemminkin kuluttajansuojalaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä. Lisätietoa markkinointia koskevista muista vaatimuksista löytyy Kilpailu- ja kuluttaja viraston verkkosivuilta www.kkv.fi.

Kuluttajien turvallisuutta vaarantaviksi harhaanjohtaviksi tiedoiksi katsotaan yleensä sellaiset tiedot ja markkinointimateriaali, joiden vuoksi kuluttajat saattavat käyttää tuotetta vaarallisella tavalla tai tarkoituksiin, joissa tuote ei ole turvallinen. 

Tyypillisimpiä Tukesin valvonnassa esiin tulevia tapauksia, joissa harhaanjohtavien tietojen katsotaan aiheuttavan vaaraa, ovat tuotteet, joita markkinoidaan suojaavuusominaisuuksilla, vaikka ne eivät täytä henkilönsuojaimille asetettuja vaatimuksia. 

• Esimerkki: Kasvomaskeista ei saa esittää väitteitä, joiden perusteella kuluttaja saattaisi ajatella niiden suojaavan häntä tartuntataudeilta, jos maski ei täytä henkilönsuojainten luokan III:n vaatimuksia. 
• Esimerkki: Vaikka tuotteessa olisi käytetty heijastavia materiaaleja, sitä ei saa markkinoida näkyvyyttä lisäävillä ominaisuuksilla, jos se ei täytä heijastimille asetettuja vaatimuksia.
• Esimerkki: Pehmustetun päähineen pakkauksen kuvassa oli esitetty päähine ratsastajan päässä, vaikka tuote ei täyttänyt ratsastuskypäriä koskevia vaatimuksia.

Tuotteita koskevia vaatimuksia ei voi kiertää esittämällä tuotteesta annettavissa tiedoissa tai markkinoinnissa, että tuote olisi tarkoitettu johonkin muuhun, kuin mihin kuluttajien sitä tosiasiallisesti oletetaan käyttävän. 

• Esimerkki: Koristeöljylamppuja koskevat eri vaatimukset kuin myrskylyhtyjä. Jos perinteisen myrskylyhdyn muotoista öljylamppua myydään koriste-esineiden hyllyssä nimellä myrskylyhty, herää vahva epäilys yrityksestä kiertää turvallisuusvaatimuksia – jos tuote ei täytä koristeöljylampuille asetettuja vaatimuksia. 

Markkinointimateriaalin luoma mielikuva on vahva, ja kuluttajan voidaan olettaa käyttävän tuotetta tavalla, joka on esitetty markkinointimateriaalissa. Yritys ei voi tuudittautua siihen, että markkinoinnissa voisi esittää vaarallisia käyttötapoja, kunhan käyttöohjeista selviää, miten tuotetta oikeasti on tarkoitettu käytettävän. Jos tuotteen käyttötavoista tai ominaisuuksista on annettu turvallisuutta vaarantavaa harhaanjohtavaa tietoa markkinointimateriaalissa, asia ei korjaannu käyttöohjeilla ja varoituksilla, jotka tulevat tuotteen mukana. 

• Esimerkki: Jos mainoksessa luvataan lastenhoitotuotteen parantavan turvallisuutta ja vapauttavan huoltajan aikaa lapsen valvonnasta, voidaan varoitusta ”Älä jätä lasta valvomatta tuotteen käytössä” pitää ristiriitaisena markkinointimateriaalin kanssa.

Tuotteen myyjä ei kuitenkaan ole vastuussa siitä, millaista materiaalia joku muu levittää julkisuuteen tuotteeseen liittyen ilman tuotteenmyyjältä kanssa tehtyä sopimusta tai saatua hyväksyntää, ellei myyjä ole itse vaikuttanut julkaisuun tai jaa sitä. 

Monista tuotteista julkaistaan erityisesti sosiaalisen median kanavissa nk. life hack -videoita, jossa tuotteelle on keksitty alkuperäisestä poikkeava käyttötarkoitus tai sitä on muunneltu julkaisijan mielestä kekseliäällä tai elämää helpottavalla tavalla. Tuotteita käytetään myös viihdevideoissa, toisinaan päätä huimaavalla tavalla. Esimerkiksi myyjä ei ole vastuussa viihdesisältöä sosiaaliseen mediaan tuottavan ”hurjapääpoppoon” videosta, jossa tuotetta käytetään vaarallisella tavalla muuhun kuin mihin se on tarkoitettu käytettäväksi, jos myyjä ei ole vaikuttanut videon tuottamiseen millään tapaa. Kuitenkin jos myyjä liittää tai linkittää omille verkko- tai sosiaalisen median sivuilleen ”hurjapääpoppoon” tekemän videon, se saatetaan katsoa osaksi myyjän markkinointimateriaalia. Myyjällä on velvollisuus tuntea tuotteensa ja materiaali, jolla tuotetta markkinoidaan.

Verkkokauppa ja sosiaalinen media

Riippumatta siitä, myydäänkö kuluttajatuotetta kivijalkakaupassa, verkkokaupassa, sosiaalisen median kanavissa tai millä turuilla ja toreilla hyvänsä, niiden on yhtä lailla täytettävä kyseistä tuotetta koskevat turvallisuusvaatimukset. 

Verkossa tapahtuvaan kaupantekoon pätee myös se, että kuluttajan on voitava arvioida jo ennen ostopäätöstä, voiko hän käyttää tuotetta turvallisesti ja toisaalta se, että kuluttajan on saatava turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot tuotteen mukana. Esimerkiksi kuormansidontaliinan vetolujuus tulisi olla merkittynä tuotteeseen tai sen mukana tulevaan käyttöohjeeseen tai pakkaukseen, vaikka asiasta on kerrottu jo verkkokaupan sivuilla. 

Verkkokaupassa ja sosiaalisessa mediassa ei saa antaa harhaanjohtavaa tietoa. Erityisesti sosiaalisessa mediassa myyjä saattaa jakaa myös käyttäjien kuvia tuotteesta, ja tällöin ne katsotaan osaksi myyjän antamia tietoja tuotteesta.