Sähkölaitteet

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Valmistan varjostimia. Vielä on mietinnässä, että myynkö pelkkiä varjostimia vai valmiita valaisimia. Valaisimen kokoaisin CE-merkityistä osista. Tarvitaanko valmistukseen Tukesin lupaa?

Sähkölaitteiden valmistus ei ole luvanalaista toimintaa, joten siltä osin lupia ei tarvita. Tuotteiden tulee olla vaatimustenmukaisia ja lainsäädäntö asettaa vaatimuksia, miten tämä todennetaan. Valaisinta koskee moni säädös, kuten pienjännite-, EMC-, RoHS- ja WEEE-direktiivit. Jos myytävässä valaisimessa on valmiiksi lamppu, joko kiinteänä tai irrotettavissa, pitää huomioida myös ekosuunnittelu- ja energiamerkintävaatimukset.

Olet valaisimen valmistaja, vaikka kokoaisit sen CE-merkityistä osista. Valmistajan velvollisuuteen kuuluu tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaminen, asiakirjojen laadinta (tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus) sekä tuotteen merkitseminen vaadituilla merkinnöillä kuten CE-merkinnällä ja jäljitettävyystiedoilla. Valaisimen arvokilpeen tai muuhun sen osaan on merkittävä valaisimessa käytettävän lampun maksimiteho ja tyyppi, jolla tuotteen luvataan olevan turvallinen.

Valaisimen mukana tulee myös toimittaa suomeksi ja ruotsiksi käyttöohjeet, joissa on kerrottu vähintään turvallisen käytön kannalta oleelliset asiat.

Jos myyt varjostimen ja muut osat erikseen, olet vain varjostimen valmistaja ja muille tuotteille sähköturvallisuuslain mukainen jakelija. Lainsäädäntö asettaa vaatimuksia myös jakelijalle. Pelkkä varjostin on yleinen kulutustavara ja sitä koskee kuluttajaturvallisuuslaki. Kuluttajaturvallisuuslaissa on yleiset turvallisuusvaatimukset eli tuote ei saa aiheuttaa vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Tuotteesta tulee antaa kaikki sen turvallisen käytön kannalta olennaiset tiedot. Lisäksi tuotteeseen tulee laittaa kauppatavaran mukainen nimi ja valmistajan nimi.

Voinko myydä kirpputorilla itse tekemäni valaisimen? Tuotteeni ovat uniikkeja.

Lainsäädäntö ei ota huomioon, valmistetaanko tuotetta yksi kappale vai useampi. Jos valmistat uuden sähkölaitteen liiketoiminnan yhteydessä, sinusta tulee valmistaja ja myymääsi tuotetta koskee moni säädös, kuten pienjännite-, EMC-, RoHS- ja WEEE-direktiivit sekä joissakin tapauksissa ekosuunnittelu- ja energiamerkintäasetukset. Valmistajan velvollisuuteen siis kuuluu tuotteen vaatimustenmukaisuuden varmentaminen, vaadittavien asiakirjojen laadinta ja tuotteen merkitsemien vaadituilla merkinnöillä.

Jos myyt tekemäsi valaisimen, mutta et tee sitä liiketoiminnan yhteydessä (eli kyseessä on esimerkiksi harrastuksena itsellesi aikoinaan tehty valaisin, jonka myyt ainutkertaisena tapahtumana), valaisinta koskevat sähköturvallisuuslain pykälät 6 (Sähkölaitteita ja -laitteistoja koskevat yleiset vaatimukset) ja 7 (Sähkölaitteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen). Tekemäsi valaisimen pitää siis olla turvallinen eikä se saa aiheuttaa häiriöitä ympäristöönsä. Lisäksi sinun on voitava osoittaa, että sähkölaite täyttää kyseiset vaatimukset.

Kiinnostus vanhojen sähkölaitteiden, erityisesti valaisimien, uusiokäyttöön ja omatoimiseen kunnostamiseen ja tuunaamiseen on kasvanut. Vaikka sähkölaitetta muokattaisiin vain omaa käyttöä varten, on sen oltava aina sitä koskevien vaatimusten mukainen. Esimerkiksi vaihdettaessa tai uusittaessa valaisimen varjostinta on varmistuttava siitä, etteivät muutokset aiheuta varjostimen tai valaisimen ylikuumentumista.

Voiko asentajasta tulla valmistaja?

Valmistaja on vastuussa tuotteensa turvallisuudesta ja vaatimustenmukaisuudesta. Valmistajan vastuu siirtyy muutoksia tekevälle taholle, jos ilman alkuperäisen valmistajan toimeksiantoa tuotetta muutetaan tavalla, joka vaikuttaa vaatimustenmukaisuuteen. Samoin jos laite liitetään osaksi isompaa kokonaisuutta, ei enää katsota yksittäisen laitteen vaatimustenmukaisuutta, vaan tuon uuden toiminnallisen kokonaisuuden. Näin voi käydä esimerkiksi asennusten yhteydessä.

Asentaja on aina vastuussa tekemisistään. Lähtökohtaisesti useista eri sähkölaitteista ja komponenteista kootun uuden toiminnallisen kokonaisuuden (uusi sähkölaite) tekijää pidetään valmistajana. Asentajaa ei pidetä valmistajana, jos asentajan tekemä toiminnallinen kokonaisuus kuitenkin täyttää kaikki alla luetellut ehdot:

• Kokonaisuus koostuu vain yhden/saman alkuperäisen valmistajan laitteista.
• Kokonaisuudessa olevat laitteet on suunniteltu ja tarkoitettu toimimaan yhdessä.
• Laitteita ei ole muutettu tai muokattu valmistajan ohjeista poikkeavalla tavalla.
• Asennus on tehty valmistajan ohjeiden mukaisesti.

Asentajan valmistamia uusia sähkölaitteita ei laiteta markkinoille myyntiin, vaan ne on tehty tiettyyn kiinteään asennukseen. Tämän vuoksi nämä laitteet eivät tarvitse CE-merkintää tai EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta, jotka ovat vapaan liikkuvuuden kulmakiviä. Laitteiden tulee kuitenkin täyttää sähköturvallisuuslain vaatimukset sekä ne tulee yksilöidä, varustaa arvokilvellä ja niihin tulee liittää valmistajan (=asentajan) nimi ja osoite.

Mitä valaisimen IPX4 merkintä edellyttää?

Markkinavalvonnan yhteydessä tehdyissä testeissä useat valaisimet eivät ole täyttäneet niille ilmoitettua kotelointiluokkaa veden haitallista tunkeutumista vastaan. Erityisesti useiden IPX4-luokiteltujen (roiskevedenpitävä) valaisimien testeissä niiden sisään on mennyt vettä, vaikka valaisimissa ei ole ollut vedenpoistoaukkoja, jolloin valaisimeen ei saa päästä vettä.

Kotelointiluokka määritetään standardisoiduilla testausmenetelmällä. Esimerkiksi IPX4 testissä valaisin kiinnitetään pyörivään telineeseen, ja siihen kohdistetaan joka suunnasta roiskevettä. Testin alussa valaisin on päällä ja testin puolessa välissä se sammutetaan. Testi on melko vaativa valaisimen tiivistykselle, Valaisimen sisälle voi muodostua helposti sen viilentyessä alipaine, joka saattaa aiheuttaa veden imeytymisen valaisimeen, vaikka esim. upotettaessa ei kylmään valaisimeen vettä menisikään.

Olen aikeissa aloittaa matka-adapterien maahantuonnin. Minua kiinnostaa mitä tyypillisiä puutteita matka-adaptereissa voi esiintyä?

Matka-adapteri eli virallisemmin siirtymispistokytkin löytyy melkein jokaisen reissaajan kaapista. Yksinkertaisessa laitteessa on kuitenkin usein huomattavia tai vakavia puutteita, jotka aiheuttavat sähköiskun vaaran.

Tukes on vuosien 2003-2019 välillä testauttanut noin 100 matka-adapteria, joista yli puolelle jouduttiin tekemään myyntiä rajoittava päätös. Useimmat viat voi kuitenkin havaita jo silmämääräisellä tarkastelulla, joten yritykset pystyvät helposti itsekin tarkastamaan matka-adapterit ennen kuin tuovat ne markkinoille. Tyypillisiä vikoja ovat seuraavat:

• Matka-adapteriin voi kytkeä pistotulpan niin, että sen toinen tappi jää kosketeltavaksi.
• Matka-adapterin puutteellinen rakenne/eristys aiheuttaa sähköiskun vaaran, kun pistotulppaa työnnetään vain osittain adapteriin.
• Matka-adapteri toimii suojausluokan muuntimena, jolloin esimerkiksi 0-luokan pistotulpan saa kytkettyä suojamaadoitettuun pistorasiaan.
• Matka-adapterin pistorasiasta puuttuvat turvasulut (sormisuojat).
• Matka-adapteriin integroidussa USB-latauslaitteessa on puutteita, jotka voivat aiheuttaa sähköiskun tai tulipalon vaaran.

Voinko myydä tuotetta Suomessa, jos siinä on ulkomaalainen pistotulppa?

Pistotulppien osalta yleisin puute nykyisin liittyy ulkomaisista verkkokaupoista tilattuihin laitteisiin, jotka toimitetaan Suomeen soveltumattomalla pistotulpalla. Tällöin saatetaan laitteen mukana toimittaa myös matka-adapteri. Pääsääntöisesti Suomeen ja Suomessa saa myydä vain tuotteita, joissa on järjestelmäämme soveltuva pistotulppa.

Voinko lähettää tuotteen Tukesiin tarkastettavaksi?

Valitettavasti tämä ei ole mahdollista. Tuotevalvonnassa ei hyväksytä ennakkoon tuotteita tai arvioida dokumentteja, vaan Tukesin roolina on varsinaisen pistokoeluontoisen markkinavalvonnan lisäksi antaa vain tulkinta-apua lainsäädännön osalta ja ohjata löytämään oikeat tietolähteet. Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden varmistaminen on yritysten vastuulla, ja halutessaan siinä voi käyttää tukena kaupallisia toimijoita, kuten testauslaitoksia.

Valmistan led-valaisimia, mutta ostan muuntajan valmiina. Riittääkö, että EMC-testaan vain valaisimen?

Muuntaja on olennainen osa, kun arvioidaan led-valaisimen sähkömagneettista yhteensopivuutta. EMC-arviointi tulee siis tehdä koko myynnissä olevalle kokonaisuudelle eli valaisin+muuntaja -kokonaisuudelle. Muuntajan valmistaja on toki jo tehty laitteelle EMC-arvioinnin. Pelkän muuntajan EMC-testeissä on kuitenkin käytetty resistiivistä kuormaa, koska muuntajan valmistaja ei tiedä, missä sitä tullaan käyttämään. Muuntajan aiheuttamat häiriöt kuitenkin riippuvat hyvin paljon käytetystä kuormasta ja led-valaisin on kuormana kaikkea muuta kuin resistiivinen.

Käytän valmistamassani tuotteessani toisen valmistajan laturia. Laturin valmistaja on kuitenkin lopettanut kyseisen laturin tuotannon, joten olen hankkinut tuotteeseeni toisen vastaavan laturin. Tarvitseeko tuotetta EMC-testata enää uudestaan, sillä laturi on jo CE-merkitty?

Laturi on olennainen osa, kun arvioidaan tuotteen sähkömagneettista yhteensopivuutta. EMC-arviointi tulee aina tehdä koko myynnissä olevalle kokonaisuudelle. Muutokset tuotteessa tulee ottaa huomioon vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa. Kahden CE-merkityn laitteen yhdistelmä ei automaattisesti tuota vaatimustenmukaista kokonaisuutta. Laturin vaihtuminen on niin merkittävä muutos, että tuotteen EMC-arviointi tulee tehdä uudestaan.

Miksi tuotteestani löytyy lyijyä?

Lyijyä löytyy yhä sähkölaitteiden juotoksista, vaikka sen käyttö on ollut rajoitettua jo vuodesta 2006 asti. Lyijyä löytyy tyypillisesti piirikorttien juotoksista, mutta myös esimerkiksi USB-liitinten juotoksista. Lyijypitoisuudet vaihtelevat muutamista prosenteista aina useisiin kymmeniin prosentteihin raja-arvon ollessa 0,1 p-%. Lyijylliset juotokset ovat yleisin syy RoHS-vaatimustenvastaisuudelle niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.

Lyijyn käyttö voi olla sallittua, jos tuotteen valmistuksessa on hyödynnetty poikkeuksia. Käytetyt poikkeukset pitää listata tuotteen teknisissä asiakirjoissa.

Onko tuotteiden huollettavuudelle ja varaosien saatavuudelle jo annettu vaatimuksia? Mitä tuotteita ne koskevat?

Korjattavuuden parantamiseksi uusia ekosuunnitteluvaatimuksia on jo annettu, ja ensimmäiset niistä tulivat voimaan 1.3.2021. Nämä vaatimukset koskevat hitsauslaitteita, jääkaappeja, pakastimia, viinikaappeja, pyykinpesukoneita, astianpesukoneita, televisioita, elektronisia näyttöjä, myyntitoiminnollisia kaupan kylmälaitteita sekä valonlähteitä.  On hyvin todennäköistä, että korjattavuuden parantamiseen liittyviä vaatimuksia tulee lähivuosina myös muille tuoteryhmille. Seuraavia vaatimuksia on asetettu eri sähkötuoteryhmille:

• Valonlähteiden tulisi ensisijaisesti olla vaihdettavissa.
• Tiettyjä varaosia pitää aina olla saatavilla. Niistä on tarkempi listaus tuoteryhmäkohtaisessa asetuksessa.
• Varaosien pitää olla vaihdettavissa ilman että tuote vaurioituu.
• Varaosia tulee olla saatavilla 7-10 vuoden ajan siitä, kun viimeinen tuotteen yksilö on saatettu markkinoille.
• Lista varaosista ja siitä, miten niitä voi hankkia tulee olla julkisella nettisivulla.
• Varaosat pitää toimittaa 15 työpäivän sisällä tilauksesta.
• Laitteiden korjaamiseen, huoltamiseen sekä purkamiseen on oltava riittävästi tietoja saatavilla.
• Tuotteita koskeviin ohjelmistoihin on saatava päivityksiä 7-10 vuoden ajan tuotteiden markkinoille tulon jälkeen.

Lisätietoja ekosuunnittelu.info -verkkosivustolla

Pitääkö akku CE-merkitä?

Akut kuuluvat akku- ja paristodirektiivin soveltamisalaan. Tämä direktiivi ei ole samanlainen CE-merkintädirektiivi kuin monet muut direktiivit, kuten pienjännitedirektiivi, vaan sen vaatimukset ovat hieman erilaiset. Akku- ja paristodirektiivi sisältää vaatimuksia mm. rajoitettavista aineista, merkinnöistä ja tuottajavastuusta. Sähköturvallisuuslaki edellyttää kuitenkin kaikkien laitteiden olevan turvallisia.

Akku- ja paristodirektiivi edellyttää:

• erilliskeräysmerkintää,
• tarvittaessa merkintää kemiallisesta aineesta (Pb, Hg tai Cd), jos akku sisältää kyseistä ainetta
• kapasiteettimerkintää (koskee kannettavia akkuja ja ajoneuvoakkuja).

Useimmat akut sisältävät suojauselektroniikkaa, joten niitä koskee EMC-direktiivi, joka vaatii CE-merkintää, jäljitettävyystietoja sekä teknisten asiakirjojen ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laadintaa.

Jos kyseessä on varavirtalähde, niin laitetta koskee myös EMC-direktiivin lisäksi RoHS-direktiivi. Myös RoHS-direktiivi vaatii CE-merkinnän, jäljitettävyystiedot, tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen.

Sähkölaitteessa, akussa tai paristossa roskismerkintä, riittääkö se?

Roskismerkintä ei yksin riitä, sillä merkintään liittyy myös tuottajavastuu. Tuottajalla, joka on tuotteen valmistaja, maahantuoja, myyjä, joka myy laitteita omalla tuotemerkeillään tai etämyyjä, on vastuu tuotteen jätehuollon kustannuksista, kun tuote poistetaan käytöstä. Tuottajavastuu koskee mm. sähkö- ja elektroniikkalaitteita, akkuja, paristoja ja pakkauksia.

Suomessa tuottajavastuuseen liittyvistä asioista vastaa Tuottajavastuu - Tuottajavastuu - ELY-keskus.

Pitääkö johdot/kaapelit CE-merkitä? Onko eroa sillä, myydäänkö kaapelit ns. valmiina vai metritavarana rullasta?

Johdot/kaapelit kuuluvat sekä RoHS-direktiivin että pienjännitedirektiivien soveltamisalaan, joten ne on CE-merkittävä. Osa rakennuksissa käytettävistä kaapeleista kuuluvat lisäksi rakennustuoteasetuksen soveltamisalaan, joka edellyttää CE-merkinnän lisäksi myös suoritustasoilmoitusta. 

Jos kaapeli on kiinteä osa laitetta (televisio, jatkojohto), ei kaapelia tarvitse erikseen CE-merkitä, sillä kokonaisuuden CE-merkintä pitää sisällään myös kaapelin.

CE-merkinnän lisäksi kaapeleissa on oltava

• Tyyppi-, erä- tai sarjanumero, jonka avulla ne voidaan tunnistaa
• Valmistajan nimi, rekisteröity tuotenimi tai tavaramerkki sekä osoite
• Maahantuojan nimi, rekisteröity tuotenimi tai tavaramerkki sekä osoite
• Erilliskeräysmerkintä, mikäli kyseessä on irtokaapeli ja se näin ollen kuuluu WEEE-direktiivin soveltamisalaan

Jos laitteen koko tai luonne ei tätä salli, on vaadittu tieto annettava pakkauksessa tai laitteen mukana olevassa asiakirjassa.

Mitä merkintävaatimuksia on sähkölaitteen pakkaukselle vai tarvitaanko sitä ollenkaan?

Kuluttajan on pystyttävä tekemään ostopäätös sähkölaitteesta ilman, että laitteen pakkaus avataan. Eli kuluttajalla pitää olla mahdollisuus päätellä, voiko hän käyttää tuotetta turvallisesti. Tuotteesta annettavat tiedot eivät saa myöskään johtaa harhaan (esim. vain sisäkäyttöön tarkoitetusta sähkölaitteesta ei saa pakkauksessa olla kuvaa, jossa sitä käytetään ulkona).

Annettavia tietoja ovat mm.

• Toimintajännite: Onko laite sähköverkkoon kytkettävä vai toimiiko se paristoilla tai akulla.
• Varoitukset
• Ikä- tai kokorajoitukset (esim. leluilla)
• Käyttöolosuhteisiin liittyvät rajoitukset (esim. vain sisä- tai ulkokäyttöön)
• Tuote tarkoitettu vain ammattilaiskäyttöön
• Tuotteen asennus on luvallista vain pätevyyden omaavalle ammattilaiselle
• Tuote ei EMC-ominaisuuksiensa vuoksi sovellu käytettäväksi asuinalueilla
• Tuotteen käyttöönotto vaatii lisäosia- tai laitteita, joita ei toimiteta tuotteen mukana
• Erityisten työkalujen tarve esimerkiksi kokoamisessa

Jos tuotetta koskee energiamerkintävaatimus, energiamerkinnän pitää olla tuotteen pakkauksessa vain silloin, kun tuotteesta ei ole esittelykappaletta energiamerkkeineen näkyvillä tai jos kyseessä on valonlähde.

Sähkölaitteessa ei tarvitse olla pakkausta, jos tarvittavat ostopäätökseen vaikuttavat tiedot, turvallisuustiedot ja käyttöohjeet voidaan antaa laitteessa tai esim. laitteeseen kiinnitetyssä tarralapussa.

Pitääkö sähkölaitteen mukana olla paperiset käyttöohjeet?

Lainsäädäntö vaatii, että sähkölaitteen mukana on oltava tarvittavat turvallisuustiedot ja ohjeet sähkölaitteen käyttämiseksi turvallisesti ja käyttötarkoituksensa mukaisesti. Kaikkia ohjeita ei tarvitse antaa paperimuodossa, vaan ne voidaan antaa myös sähköisessä tai muussa tiedontallennusmuodossa. Paperiversion on kuitenkin oltava kuluttajien pyynnöstä aina saatavilla maksutta. Katso lisätietoa Ohjeet-kohdasta.